Ilo oli ylimmillään Jeriko-tukikeskuksessa Pohjois-Tansaniassa kesäkuussa, kun tieto Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) rahalähetyksestä tavoitti meidät. Olimme juuri edellisen päivän pohtineet, mistä saisimme riittävät varat Arushan alueen orpolasten ja -nuorten syksyn koulumaksuihin.
Virallisen koulumaksun eli opettajan palkan peruskoulutasolla maksaa nykyisin Tansanian valtio, mutta muuten koulu on vahvasti kyläläisten oma projekti. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaan pitää itse huolehtia koulukirjoista, vihkoista, kynistä ja kumeista, koulupuvusta, kengistä, ruoasta koulussa ja terveydenhuollosta. Jopa pulpettien käytöstä peritään ”veroa”.
Tämä kaikki onnistuu jotenkin, jos perheessä on isä ja äiti sekä riittävä määrä nautakarjaa. Heikompi tilanne on niillä, jotka asuvat sukulaistensa nurkissa, koska vanhemmat ovat kuolleet. Juuri näiden orpojen tueksi KLK:n kummit ovat tulleet ihanalla tavalla Meruvuoren rinteille levittyvissä maasai-kylissä.
WEPAn toimintaan tutustumassa
KLK:n yhteistyökumppani Tansaniassa on paikallisten naisten perustama kansalaisjärjestö WEPA (Women Education Project of Arumeru). Järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä Tansanian Helluntaikirkon kanssa. Järjestön Jeriko-tukikeskusta pyörittää kolme uskovaa rouvaa: Martha, Grace ja Forthunata.
Kesäkuussa lähdin vaimoni Riitan ja erään ystävämme kanssa kahdeksi viikoksi tutustumaan WEPA-järjestön toimintaan. Kiersimme laajalla alueella useissa maasai-kylissä tervehtimässä orpoja lapsia ja nuoria. Näiden matkojen aikana meille selvisi hyvin avun tarve. Olosuhteet ovat fyysisesti erittäin vaatimattomat. Myös monet kulttuuriin liittyvät arvot vaikeuttavat orpojen asemaan; he ovat perheyhteisöissä aina viimeisenä. Ehkä se on kovan elämän laki. Kohtuuttomalta se kuitenkin meistä tuntui.
Apua eniten tarvitseville
Jeriko-keskuksen henkilökunta tuntee hyvin asiakkaansa. Mm. johtaja Martha on tehnyt tätä työtä alueen kylissä jo 21 vuotta. Kaikkien perheiden tilanne on hyvin hallinnassa. Apu voidaan kohdistaa suoraan sitä eniten tarvitseville. Esimerkiksi 13-vuotias tyttö, joka asuu isoäitinsä kanssa, on saanut HI-viruksen syntymälahjana. Isoäidillä ei ole mitään mahdollisuutta tukea tytön koulutusta taloudellisesti. Kun kävimme heitä katsomassa, Martha huomasi heti, että tytön tilanne oli heikentynyt. Ryhti oli painunut kasaan ja ilme oli vakava. Varmistimme, että valtion ilmaiseksi jakamaa AIDS-lääkettä oli otettu säännöllisesti.
Selvisi kuitenkin, että juuri tähän aikaan vuodesta isoäidin kasvimaalta ei saanut juureksia tai vihanneksia. Jotta AIDS-lääkitys toimisi hyvin, ravinnon pitäisi olla korkeatasoista. Lähetimme tytölle ja isoäidille Jeriko-keskuksesta 10 kiloa erittäin ravitsevaa vilja-papusekoitusta jauhoina ja runsaasti sitrus- ja muita hedelmiä. Toinen, vähän valoisampi esimerkki oli nuori mies, joka koulutiensä alusta alkaen oli ollut Jerikon avun varassa. Tansaniassa ollessamme hän sai opintonsa loppuun opettajakorkeakoulussa ja valmistui alakoulun opettajaksi. Pieni mutka jäi vielä tielle. Tansaniassa ei saa tutkintotodistusta oppilaitoksesta ennen kuin on maksanut lisenssimaksun. Täysin kohtuuton este päästä töihin nuorelle miehelle, joka ei saanut mitään apua suvultaan.
Jeriko tukikeskus tuli apuun. Lisenssiasia saatiin kuntoon ja nuori opettaja pääsi aloittamaan elämäänsä opetusalan ammattilaisena. Kuulimme näistä menestystarinoista – niitä oli useita.
Parhaimmat kiitokset kaikille Tansanian orpolapsityöhön osallistuneille kummeille ja lahjoittajille!
Juha Kuusela