Kummilapsitoimintaa suunnittelee ja organisoi kummilapsitoimikunta.
Suomen Vapaakirkon Kaikki lapset kouluun (KLK) -toiminta tukee kaikkein köyhimpien perheiden ja orpolasten koulutusta kehitysmaissa. Se toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Toiminnan kautta koulutustukea saa noin 400 nimettyä kummilasta – ja saman verran kummihankkeiden piirissä olevia lapsia – kuudessa maassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kummeja on mukana toiminnassa noin 450.
Vapaakirkolla on kohdemaissa pitkäaikaisia luotettavia yhteistyökumppaneita, joiden kautta tuki ohjautuu luotettavasti perille.
Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n toiminta siirtyi vuoden 2021 alusta Suomen Vapaakirkon kansainvälisen työn alaisuuteen. Samalla yhdistys purkautui, mutta kummitoiminta jatkuu samoilla periaatteilla kuin aiemmin.
Kehitysmaiden lasten koulutustuki perustettiin vuonna 1983 ja rekisteröitynä yhdistyksenä se toimi 1085-2020
kummilapset(at)svk.fi
010 3288 013
050 441 3190
www.klkry.net
Kummilapsisihteeri
Pirjo Kuosmanen
Yhteystiedot yllä
Postiosoite:
Kummilapsitoimisto
Sairaalankatu 5-7
33100 TAMPERE
Kummilapsitoimintaa suunnittelee ja organisoi kummilapsitoimikunta.
Puheenjohtaja Pirjo Knuuttila
pirjo.knuuttila(at)koti.fimnet.fi
Satu Kekomäki
Jyri Kranz
Sirpa Kranz
Teija Loponen
Lea Mäki, varajäsen
Terttu Sulkamo, varajäsen
Pirjo Kuosmanen, sihteeri
Kummilapsen kirjeet kummille tulevat KLK:n kautta, koska paikallisten yhteistyöjärjestöjen on sekä helpompi että halvempi lähettää suurempi määrä kirjeitä yhdellä kertaa ja samaan osoitteeseen. KLK toimittaa kirjeet kummeille.
Lasten lähettämät kiinan- ja espanjankieliset kirjeet käännetään aina englanniksi tai suomeksi. Englanninkieliset kirjeet suomennetaan vain pyynnöstä, joten jos haluat saada kirjeet suomennettuina, ilmoita siitä kummilapsitoimistoon.
KLK pyrkii siihen, että kaikki kummit saavat kummilapseltaan tervehdyksen ainakin kerran vuodessa. Pääsääntöisesti kummit saavat myös valokuvan kummilapsestaan vuoden välein (tulevat usein sähköpostilla). Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä lapsi saattaa olla poissa koulusta juuri sinä päivänä, kun kirjeitä kirjoitetaan ja valokuvia otetaan. Useimmiten koulujen opettajat tai yhteistyöjärjestöjen henkilökunta auttavat lapsia kirjeiden kirjoittamisessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa niiden muotoiluun. Toiset saattavat kopioida valmiita mallikirjeitä.
Voit itsekin kirjoittaa kummilapsellesi, mutta sitä ei kummilta edellytetä. Kirjeet voit kirjoittaa englanniksi (Aasian maat) tai espanjaksi (Etelä-Amerikka) – tai erityistapauksissa suomeksi – tarvittaessa yhteistyöjärjestöjen työntekijät kääntävät kirjeen. Lapsen on tietenkin paljon mieluisampaa kirjoittaa kummille, mikäli kummi kirjoittaa hänelle silloin tällöin (1-2 x vuodessa on oikein hyvä). Tervehdyksen ei tarvitse olla pitkä kirje; postikortti tai valokuva riittää hyvin. Kummilapsesi ilahtuu myös, jos lähetät hänelle valokuvia itsestäsi/perheestäsi.
Kummilapsen ei tulisi saada kummin osoitetta tietoonsa. Näin pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kummilapsen nimissä tulee kirjeitä, joissa pyydetään lisää rahaa tai kalliita, vaikkakin tarpeellisia, lahjoja.
On syytä ottaa huomioon se, että vaikka kirjoittaisit lapselle useinkin, lapsi ei välttämättä vastaa kirjeisiin samassa tahdissa. Lapset yleensä kirjoittavat kirjeen silloin, kun niitä kirjoitetaan yhteistyöjärjestön organisoimana ja lähetetään yhteispostituksessa. Meille postimerkin hinta on täällä mitätön summa, mutta kehitysmaan varattomalla ihmisellä ei välttämättä ole rahaa kirjemaksuun.
Kummilapselle menevä posti lähetetään suoraan kyseiselle järjestölle tai yhteyshenkilölle kummilapsen kotimaahan. Järjestön osoitteen voit pyytää kummilapsitoimistosta. Lasten osoitetietoja ei luovuteta kummeille. Jos haluat muistaa kummilastasi lahjalla esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna, lapselle voi lähettää pienen paketin, mieluiten kirjekuoreen mahtuvan lahjan. Arvokasta lahjaa ei kannata lähettää, koska sellaisen saaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Paketti voi myös kadota matkalla vääriin käsiin. Suuri ja arvokas paketti voi myös jäädä tulliin, jolloin paikallisen järjestön edustaja saattaa joutua lähtemään pitkän matkan päähän lunastaakseen sen kalliiseen hintaan.
Parhaat lahjat ovat sellaisia, joista on iloa ja hyötyä useammalle lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi pallot, pelit ja koulutarvikkeet. Omalle kummilapsellesi voit lähettää pienen oman lahjan, vaikkapa kynän, pyyhekumin, vihkoja, hiuspinnejä yms. Paras lahja on kuitenkin se koulunkäynnin mahdollisuus, jonka lapsi kummitukesi ansiosta saa.
Yksityiskohtaista tietoa yhteydenpidosta ja muista kummiasioista saat Kummin käsikirjasta.
Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry – tuttavallisemmin KLK – on toiminut lasten koulutuksen hyväksi eri puolilla maailmaa yli 36 vuotta. 1980-luvun alussa Suomen Vapaakirkon lähetyslääkärit Reino Alho ja Taisto Valta kertoivat ystävilleen Suomessa lähipiirissään olevien lasten koulutustuen tarpeesta kehitysmaissa ja niin ystävät alkoivat tukea köyhien perheiden lapsia. Mutta koska tarve oli suuri, pian perustettiin yhdistys lasten koulutuksen tukemiseksi. Yhdistyksen perustajajäseninä oli kolme pariskuntaa.
Perustamiskokouksessa 7. toukokuuta 1983 yhdistys nimesi kaksi koululaista, joiden kannatusta ryhdyttiin tukemaan. Toinen oli Bhutanista, toinen Nepalista. Yhdistykseen tuli uusia jäseniä lähinnä henkilökohtaisten suhteiden välityksellä. Toisena vuotena alettiin tukea muutamia oppilaita Indonesiassa ja Intiassa. Lisäksi annettiin varoja koulun peltikattoa varten nepalilaiseen lhomi-kylään.
Kolmantena vuonna uusi kannatettava opiskelija saatiin Tansaniasta. Lokakuussa 1985 yhdistys rekisteröitiin, minkä jälkeen toiminta aktivoitui huomattavasti. Vuonna 1986 kannatettavia koululaisia oli 10 ja seuraavana vuonna 22.
Vuonna 1988 toiminta alkoi laajeta. Yhdistys painatti esitteen, varasi esittelypisteen Suomen Vapaakirkon kesäjuhlille ja sai vapaaehtoisen tiedotussihteerin, joka kirjoitti artikkeleita yhdistyksen toiminnasta. Vuoden lopussa kannatettavia lapsia oli jo 36, vaikka osa aiemmista opiskelijoista päätti koulunsa. Uusiksi kohdemaiksi saatiin Malesia ja Kenia. Seuraavana vuonna kannatettavien määrä nousi 70:een. Sadan kummilapsen raja rikkoutui v. 1991, jolloin tuen piiriin otettiin myös opiskelija Somaliasta. Vuonna 1992 uudeksi kohdemaaksi tuli Etiopia.
Työ laajeni Etelä-Amerikkaan. Ecuadorista saatiin koululaisia vuonna 1995, samana vuonna kannatus päättyi Malesiassa. Somalia ja Tansania jäivät pois kannatuksen piiristä v. 1999, mutta tilalle saatiin lapsia Kiinasta. Vuonna 2000 rikkoutui 150 kummilapsen raja. Thaimaasta tuli kaksi kummilasta v. 2002.
Kaksikymmentä vuotta toimintaa pyöritettiin vapaaehtoistyönä, mutta kummilasten määrän noustessa pariinsataan yhdistys palkkasi osa-aikaisen sihteerin vuoden 2003 alusta. Vuonna 2007 Perusta tuli uusi kohdemaa, josta kasvoi pian yksi KLK:n suurimmista kummikohteista.
Palkatun työntekijän saaminen on luonnollisesti vaikuttanut KLK:n toiminnan kehitykseen.Tänään KLK:n kummiohjelmissa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa yhteensä noin 400 kummilasta, lisäksi KLK:n kummihankkeiden piirissä on toiset 400 lasta. Kummeja on noin 450. Kiinnostusta lasten auttamiseen riittää, joten tulevaisuuskin näyttää valoisalta.
Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry päätti vuosikokouksessaan 11.6. siirtää yhdistyksen kummilapsitoiminnan kokonaisuudessaan Suomen Vapaakirkon kansainvälisen työn (SVK Missio) alaisuuteen 1.1.2021 alkaen. Samalla kokous päätti, että yhdistys purkautuu 31.12.2020.
© 2020 KLK ry